Verbit

Serbian imperatiivi: käskyt, kutsut ja kohteliaat pyynnöt

Taso B1 Verbit
Ydinajatus

Imperatiivi eli käskymuoto on serbian arkisin verbimuoto: sillä annetaan käsky, esitetään kutsu tai tehdään pyyntö. Se on yksi ensimmäisistä muodoista, jonka oppija kohtaa, sillä se toistuu jatkuvasti tavallisessa puheessa. Se muodostetaan preesensin monikon kolmannen persoonan vartalosta. Kun puhuttelet yhtä läheistä ihmistä (ti), lisäät päätteen -i, esimerkiksi « radi! » (tee työtä!), tai -j -ati-verbeissä, esimerkiksi « čitaj! » (lue!). Monikossa tai teitittelyssä (vi) käytetään päätettä -ite / -jte: « radite! » ja « čitajte! ». On olemassa myös mi-muoto (« tehdään »), kuten « radimo! », jonka mainitsemme vain ohimennen. Tärkeä huomio suomalaiselle: vi-muoto on yhtä aikaa sekä monikko ETTÄ yhdelle henkilölle osoitettu kohtelias teitittely (tuntematon ihminen, vanhempi henkilö). Yksi ja sama muoto kattaa siis molemmat käytöt. Lämpimät kutsut esitetään luontevasti imperatiivilla: « Dođi ovamo! » läheiselle, « Dođite ovamo! » teititellen tai monikossa. Imperatiivi ei siis ole töykeä: se on tavallinen tapa toivottaa joku tervetulleeksi — « sedite », « izvolite », « uđite ». Käskyn voi pehmentää pyynnöksi lisäämällä sanan « molim te » (tuttavallinen) tai « molim vas » (kohtelias). Verbin muoto ei muutu: « Sačekaj me, molim te. » (Odota minua, ole hyvä.) Tämän oppitunnin ydin on kielto. Yleiskielen huoliteltu kieltomuoto rakennetaan sanalla nemoj (yhdelle henkilölle) tai nemojte (useammalle) + da + preesens: « Nemoj da brineš. » (Älä huoli.) ja « Nemojte da brinete. » Nopeassa puheessa kuulee myös pelkän « ne » + imperatiivin, kuten « ne brini », mutta se ei ole huoliteltu muoto: opettele heti käyttämään muotoa nemoj(te) da. (Myös « Nemoj brinuti » infinitiivin kanssa on olemassa.) Vertaa suomeen: meillä kielto ilmaistaan erillisellä kieltoverbillä, joka taipuu persoonan mukaan — yksikössä älä ja monikossa älkää (« älä huoli », « älkää huoliko »). Serbissä toimii samankaltainen logiikka: erillinen sana nemoj(te) kantaa kiellon, ja sitä seuraa da + preesens. Tämä yhtäläisyys auttaa sisäistämään rakenteen heti alusta.

Esimerkkejä

  • Dođi ovamo! Come here!
  • Čitajte glasno! Read aloud!
  • Nemoj da brineš. Don't worry.

Koko oppitunti

Kaikki videon sisältö tekstinä.

  1. Imperativ

    käskyt, kutsut ja pyynnöt

    Uđi. Sačekaj. Ne brini. Kolme pientä sanaa, jotka sanot jollekulle joka päivä — ja kaikki kolme ovat samaa muotoa. Se on imperatiivi: sillä käsket, kutsut ja pyydät. Ja kun haluat sanoa nemoj, peli muuttuu täysin.

  2. 📣

    Imperatiivi rakennetaan preesensin vartalosta: muoto ti ja muoto vi.

    Imperatiivi on muoto, jolla puhuttelet jotakuta suoraan: pyydät häntä tekemään jotain. Sillä on vain kaksi muotoa, joita käytät jatkuvasti — ti, kun puhut yhdelle läheiselle ihmiselle, ja vi, kun ihmisiä on useampia tai kun olet kohtelias. Se rakennetaan preesensistä, joten aloitetaan vartalosta.

  3. vartalosta → pääte

    ti
    • -i (radi!)
    • -j (čitaj!)
    vi
    • -ite (radite!)
    • -jte (čitajte!)

    Tässä on ohje. Otat he-muodon preesensissä ja poistat päätteen. Se mikä jää jäljelle on vartalo. Siihen lisäät muodolle ti päätteen -i tai -j, ja muodolle vi lisäät -ite tai -jte. -ati-verbit antavat yleensä -j, ja muut antavat -i.

  4. raditi

    ti radi!
    vi radite!

    Katso verbiä raditi. Preesensissä se on oni rade, vartalo on rad-. Lisää -i, ja saat käskyn yhdelle ihmiselle: Radi! Ja useammalle ihmiselle lisäät -ite: Radite!

  5. čitati

    ti čitaj!
    vi čitajte!

    Nyt -ati-verbi: čitati. Oni čitaju, vartalo ottaa -j. Yhdelle ihmiselle: Čitaj glasno! Ja ryhmälle, tai kohteliaasti, lisäät -jte: Čitajte glasno!

  6. Dođi ovamo!

    doći → dođi (ti-muoto)

    Tosielämässä kuulet imperatiivin useimmiten kutsuna, et ankarana käskynä. Kun kutsut jotakuta tulemaan lähemmäs, sanot: Dođi ovamo! Verbi on doći, ja muoto dođi on terävä ja lämmin samaan aikaan — sävy riippuu äänestä, ei muodosta.

  7. Dođite ovamo!

    vi = monikko ja kohteliaisuus

    Sama verbi useammalle ihmiselle, tai kohteliaasti yhdelle ihmiselle, jota et tunne hyvin, ottaa -ite: Dođite ovamo! Muoto vi ei ole pelkkä monikko — se on myös kohteliaisuutesi. Samalla päätteellä puhut sekä ryhmälle että tuntemattomalle ihmiselle: sedite, izvolite, uđite.

  8. 🚫

    Kielto: nemoj / nemojte + da + preesens.

    Ja nyt tärkein osa, jonka vuoksi olet täällä. Kieltomuotoista imperatiivia et muodosta vain laittamalla ne muodon eteen. Huolitellussa serbiassa käytät apusanaa nemoj yhdelle ihmiselle, tai nemojte useammalle, ja sitten da ja preesens.

  9. Nemoj da brineš.

    nemoj + da + preesens

    Haluatko rauhoittaa jotakuta, sanoa ettei hänen tarvitse huolehtia? Otat nemoj, lisäät da ja verbin brinuti preesensin: Nemoj da brineš. Useammalle ihmiselle: nemojte da brinete. Sana nemoj kantaa koko kiellon, ja verbi vain seisoo preesensissä da:n jälkeen.

  10. Ne brini. kuuluu puheessa, mutta ei ole huoliteltua yleiskieltä
    Nemoj da brineš. yleiskielinen ja luonteva

    kielto rakennetaan nemoj(te) + da, ei paljaalla ne + imperatiivi.

    Tässä on ansa. Monet yrittävät kieltää laittamalla ne imperatiivin eteen — ne brini. Sitä kuulee nopeassa puheessa, mutta huolitellussa, yleiskielisessä serbiassa nemoj da brineš kuulostaa luontevammalta. Tavan rakentaa nemoj, ei paljas ne muodon edessä.

  11. Sačekaj me, molim te.

    sävyn muuttaa molim te / molim vas

    Imperatiivia pehmennät yhdellä sanalla — molim te, tai kohteliaasti molim vas. Näin käskystä tulee pyyntö ilman että verbin muoto muuttuu: Sačekaj me, molim te. Sama imperatiivi, aivan eri sävy: lisäät molim te ja käskystä tulee ystävällinen pyyntö.

  12. Muista

    • ti → -i / -j; vi → -ite / -jte
    • vi = monikko ja kohteliaisuus
    • kielto: nemoj(te) + da + preesens

    Tehdään yhteenveto. Imperatiivin rakennat preesensin vartalosta: muodolle ti lisäät -i tai -j, muodolle vi -ite tai -jte. Vi on sekä monikko että kohteliaisuus. Ja kielto ei ole paljas ne — vaan nemoj tai nemojte, sitten da ja preesens. Sano uđi, sačekaj, nemoj da brineš — ja kuulostat luontevalta.