Serbian indefiniitti- ja kieltopronominit sekä kaksoiskielto
Serbian indefiniitti- ja kieltopronominit rakentuvat hämmästyttävän järjestelmällisesti. Kun tunnistat etuliitteen, tiedät heti, mitä sana tarkoittaa. Kaikki lähtee kahdesta kysymyssanasta: ko (kuka) ja šta (mikä). Niiden eteen liitetään etuliite, ja näin syntyy kolme pronominiperhettä, jotka kannattaa opetella yhtenä kokonaisuutena. Ensimmäinen perhe on ne-, joka muodostaa myönteiset epämääräiset pronominit. Neko tarkoittaa "joku" ja nešto "jotain". Näitä käytät, kun joku tai jokin on todella olemassa: "Neko je ovde." (Joku on täällä.) tai "Imam nešto za tebe." (Minulla on sinulle jotain.) Tämä ne- ei ole sama kuin kieltosana – se on vain etuliite, joka tekee sanasta epämääräisen. Toinen perhe on ni-, ja se on serbian kiellon ydin. Niko tarkoittaa "ei kukaan", ništa "ei mitään", nikad "ei koskaan" ja nigde "ei missään". Tähän liittyy serbian tärkein sääntö: jokainen ni-sana vaatii lauseeseen myös kieltoverbin ne. Sana ei yksin riitä. Sanotaan siis "Niko ne zna." (Kukaan ei tiedä.) eikä koskaan pelkkää "Niko zna". Suomalaiselle tämä on itse asiassa tutumpaa kuin monelle muulle, sillä suomessakin sanotaan "kukaan ei tiedä" – meilläkin on kieltoverbi mukana. Erona on, että serbiassa kielto ilmaistaan etuliitteellä ni- ja erillisellä verbin ne-osalla, kun taas suomessa kieltoverbi ei taipuu omana sananaan. Kiellot kasautuvat luontevasti. Yhteen lauseeseen voi tulla useita ni-sanoja, eivätkä ne kumoa toisiaan – ne vahvistavat kieltoa. "Niko nikad ništa ne kaže." tarkoittaa "Kukaan ei koskaan sano mitään." Verbissä on edelleen vain yksi ne, vaikka kieltosanoja olisi monta. Tämä logiikka on suomalaiselle helppo sisäistää, koska sanommekin "kukaan ei koskaan sano mitään" – useita kieltohakuisia sanoja samassa lauseessa. Kolmas perhe on i-, joka vastaa suomen "kuka tahansa" ja "mikä tahansa". Iko ja išta esiintyvät erityisesti kysymyksissä ja ehtolauseissa, eivätkä ne vaadi verbin ne-osaa samalla tavalla kuin ni-sanat. Lisäksi kannattaa muistaa yleisjoukko svako (jokainen) ja sve (kaikki), jotka kattavat koko ryhmän. Kolme tyypillistä sudenkuoppaa kannattaa pitää mielessä. Ensimmäinen on verbin ne unohtaminen: kirjoita aina "Niko ne zna", ei "Niko zna". Toinen on luulo, että kaksi kieltoa muuttuisi myönteiseksi – serbiassa näin ei käy, joten "minulla ei ole mitään" on "Nemam ništa", ei "Imam ništa". Kolmas liittyy prepositioihin: prepositio halkaisee ni-pronominin kahtia. Sanotaan "ni od koga" (ei keneltäkään) ja "ni sa kim" (ei kenenkään kanssa), ei muotoja od nikoga tai sa nikim. Kun nämä kolme kohtaa hallitset, serbian kieltopronominit alkavat tuntua loogisilta ja ennustettavilta.
Esimerkkejä
- Niko ne zna. Nobody knows.
- Nemam ništa. I have nothing.
- Nikad ne idem tamo. I never go there.
Koko oppitunti
Kaikki videon sisältö tekstinä.
-
Kun haluat sanoa ettei kukaan tiedä, käytät kahta kieltoa kerralla. Poista toinen, ja lause hajoaa.
-
Tämä oppitunti kattaa kaksi pronominiperhettä. Epämääräiset — joku, jokin — ja kielteiset — ei kukaan, ei mikään, ei koskaan. Kielteisessä perheessä on yksi erikoissääntö joka kompastuttaa kaikkia, joten rakennetaan siihen.
-
Kaikki rakentuu kahdesta kysymyssanasta: ko, joka tarkoittaa kuka, ja šta, joka tarkoittaa mikä. Lisää kumpaankin pieni etuliite ja saat kokonaisen pronominijoukon.
-
Aloita helpoista, myönteisistä. Etuliite ne- antaa joku ja jokin. Neko je ovde. Joku on täällä.
-
Ja asiaa tarkoittava versio toimii aivan samalla tavalla. Imam nešto za tebe. Minulla on jotain sinulle.
-
Nyt oppitunnin ydin. Kielteiset pronominit alkavat ni-: niko on ei kukaan, ništa on ei mikään, nikad on ei koskaan. Ja tässä se sääntö josta kaikki riippuu — aina kun käytät jotain näistä, myös verbi on kiellettävä.
-
Eli ei kukaan tiedä ei ole vain yksi kielto. Pronomini on kielteinen ja verbin eteen tulee ne. Niko ne zna. Kukaan ei tiedä.
-
Sama pätee sanaan ei mikään. Verbi kantaa jo oman kieltonsa, ja juuri sitä sääntö vaatii. Nemam ništa. Minulla ei ole mitään.
-
Ei koskaan toimii samoin. Nikad on kielteinen aikasana, joten verbi kielletään sen rinnalla. Nikad ne idem tamo. En koskaan mene sinne.
-
Se ei pysähdy kahteen kieltoon. Kun useita kielteisiä sanoja osuu yhteen lauseeseen, ne kaikki pysyvät kielteisinä, ja verbi saa silti ne. Kieltojen kasaaminen ei ole virhe — se on pakollista.
-
Kuuntele kuinka monta kieltoa tämä lause kantaa — ei kukaan, ei koskaan, ei mitään, ja kielletty verbi, kaikki yhdessä. Niko nikad ništa ne kaže. Kukaan ei koskaan sano mitään.
-
Vielä yksi joukko tunnettavaksi: kukaan-perhe etuliitteellä i-. Iko ja išta tarkoittavat kuka tahansa ja mikä tahansa, ja ne esiintyvät enimmäkseen kysymyksissä ja ehdoissa — kuten kysyttäessä onko täällä ketään.
-
Tässä on iso ansa. Tuntuu luontevalta jättää verbi myönteiseksi kun subjekti on jo ei kukaan — mutta serbiassa se on juuri väärin. Verbi on kiellettävä.
-
Äläkä yritä purkaa kahdennusta saadaksesi logiikan täsmäämään. Kaksi kieltoa ei kumoa toisiaan — molemmat kuuluvat, joka kerta.
-
Eli kolme muistettavaa. Ne- on joku, ni- on ei kukaan, i- on kuka tahansa. ni-sana vetää aina ne verbiin. Ja kiellot kasautuvat — anna niiden.