Serbian «da» + preesens infinitiivin korvaajana
Suomessa laitamme verbien «haluta», «täytyä» tai «voida» perään mutkattomasti infinitiivin: «haluan mennä», «minun täytyy tehdä työtä». Serbia toimii arkikielessä toisin: se korvaa infinitiivin yleensä rakenteella «da» + preesens. Hieman kirjakielisen muodon «Hoću ići» sijaan serbi sanookin luontevasti «Hoću da idem» (haluan mennä), ja muodon «Moram raditi» sijaan «Moram da radim» (minun täytyy tehdä työtä). «da»-sanan jälkeinen verbi on aito, taivutettu preesensmuoto, joka mukautuu subjektiinsa persoonassa ja luvussa. Tärkein sääntö koskee subjektia. Kun päärverbin ja preesensin subjekti ovat sama, infinitiivi on yhä mahdollinen, mutta «Hoću da idem» kuulostaa paljon eloisammalta. Kun subjektit eroavat, infinitiivi käy mahdottomaksi: tarvitaan «da» + preesens. Siksi «Hoću da ideš» tarkoittaa «haluan, että sinä menet»: preesens mukautuu toiseen persoonaan. Juuri tämän suomi ilmaisee «että»-lauseella, ja serbiassa tuon roolin hoitaa «da» + preesens. Ei voi sanoa «Hoću ići ti»; ainoa oikea muoto on «Hoću da ideš». Rakenne esiintyy verbien jälkeen, joita käytät jatkuvasti: hteti (haluta), morati (täytyä), moći (voida), trebati (pitää, kannattaa), željeti (toivoa). Katso, miten preesens muuttuu persoonan mukaan: da idem, da ideš, da ide, da idemo, da idete, da idu. Se ilmaisee hyvin myös neuvon ja lievän velvollisuuden — «Treba da učiš» (sinun pitäisi opiskella) — sekä luvan — «Možeš da dođeš sutra» (voit tulla huomenna). Muista: infinitiivin tilalle «da» + preesens; sovita preesens subjektiin; ja kun subjektit eroavat, «da» + preesens on pakollinen.
Esimerkkejä
- Hoću da idem. I want to go.
- Hoću da ideš. I want you to go.
- Treba da učiš. You should study.
Koko oppitunti
Kaikki videon sisältö tekstinä.
-
Hoću ići — se on oikein, mutta kuulostaa siltä kuin lukisit vanhasta kirjasta. Elävässä puheessa sanomme jotain aivan muuta.
-
Serbiassa käytämme infinitiivin sijaan hyvin usein rakennetta da plus preesens. Etenkin arkipuheessa se on luonteva valinta verbien kuten hteti, morati ja moći jälkeen.
-
Katso, miten se toimii. Muutamme infinitiivin ići muotoon da idem. Pääverbi pysyy samana, ja toinen verbi menee preesensiin ja mukautuu subjektin persoonaan ja lukuun.
-
Aloitetaan tavallisimmasta esimerkistä. Verbin hteti jälkeen sanomme luontevasti: Hoću da idem.
-
Sama pätee verbin morati jälkeen. Toinen verbi menee preesensiin ja mukautuu subjektiin: Moram da radim.
-
Koska preesens mukautuu subjektiin, da-sanan jälkeinen muoto vaihtuu persoonan mukaan. Verbillä ići se näyttää tältä: da idem, da ideš, da ide, da idemo, da idete, da idu.
-
Ja nyt tärkein asia. Pääverbin subjektin ja preesensin subjektin ei tarvitse olla sama. Kun ne ovat samat, sanot hoću da idem — ja hoću, ja idem. Mutta jos haluat jonkun toisen tekevän jotain, preesens mukautuu siihen toiseen persoonaan.
-
Näin se kuulostaa, kun haluat jonkun toisen tekevän jotain. Ja hoću, mutta ideš ti: Hoću da ideš.
-
Ja juuri tässä on keskeinen sääntö. Kun subjektit ovat eri, infinitiivi ei toimi — sinun on käytettävä da plus preesens. Et voi sanoa hoću ići ti; ainoa oikea muoto on hoću da ideš.
-
Rakenne sopii erinomaisesti myös neuvoon tai lievään velvoitteeseen. Verbin trebati jälkeen sanomme: Treba da učiš.
-
Ja verbin moći jälkeen, kun kyse on luvasta tai mahdollisuudesta, tulee niin ikään da plus preesens: Možeš da dođeš sutra.
-
Varo vielä yhtä pikkuseikkaa. Kun subjektit ovat samat, infinitiivi on kyllä oikein, mutta se kuulostaa muodolliselta ja kirjalliselta. Puheessa luontevampi on da plus preesens — valitse siis hoću da idem eikä hoću ići.
-
Muista: käytä infinitiivin sijaan da plus preesens, mukauta preesens subjektiin, ja kun subjektit ovat eri — da plus preesens on pakollinen.